- Uuden lajin muodostuminen käynnistyy usein siten, että saman lajin yksilöt alkavat eristäytyä omaksi populaatioksi Ilmiötä, jossa saman lajin populaatiot muuttuvat perimältään vähitellen erilaisiksi kutsutaan mikroevoluutioksi.
- Uusi laji on syntynyt kun eri populaation yksilöt eivät voi saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Uusien lajien syntyyn johtavaa evoluutiota kutsutaan makroevoluutioksi.
- Uuden lajin synty kestää yleensä pitkään
- Evoluutioon vaikuttavat muuntelun ja luonnonvalinna lisäksi myös saman lajin toiset populaatiot. Populaation geneettisen koostumukseen vaikuttavat tulevat ja lähtevät yksilöt. Ilmiötä kutsutaan geenivirraksi, jonka seurauksena yleensä populaation väliset eot vähenevät
- Uusien lajien syntymiseen tarvitaan yleensä lisääntymiseste, joka lopettaa geenivirran. Useimmiten katkaisija on maantieteellinen isolaatio.¨
- Jos erilleen joutuneiden elinympäristöt muuttuvat erilaisiksi luonnonvalinta suosii ja karsii kummassakin geeniperimältään erilaisia yksilöitä
-----> voi johtaa popullation kehuttymisen eri suuntiin
------> kun aikaa on kulunut tarpeeksi kauan eri populaatioiden geenperimä on muuttunut niin paljon, että ne eivät voi lisääntyä keskenään
- Sattuma vaikuttaa lajiutumiseen, erityisesti pienemmisssä populaatioissa
- Esim. luonnonkatastrofi voi tuhota osan populaatiosta, jolloin jäljelle jääneiden yksilöiden geeniperimä ei välttämättä ole paras mahdollinen. Tämän takia kehitys saattaa pysähtyä, hidastua tai johtaa yllättäviin suuntiin. Ilmiötä kutsutaan geneettiseksi ajautumiseksi tai satunnaisajautumiseksi.
- Sopeutumisella ja sopeutumalla tarkoitetaan sellaisia muutoksia eliön rakenteessa tai toiminnassa, jotka antavat sille paremman mahdollisuuden tulla toimeen ympäristössään.
- Luonnonvalinta karsii ne yksilöt, jotka pärjäävät vallitsevissa olosuhteissa huonosti
---> pitkän aikaa kestänyt valinta populaatiossa tuottaa lopulta sellaisia geeni- ja ominaisuusyhdistelmiä, jotka ovat parhaita vallitsevissa olosuhteissa. Populaatio on silloin sopeutunut olosuhteisiin
- Sopeutuminen on populaation ja lajin hengissä pysymisen edellytys
- Sopeutumislevittäytymisellä kuvataan suhteellisen nopeasti tapahtuvia samaa alkuperää olevien lajien kehittäytymistä ja levittäytymistä
---> yhtenäisestä kantalajista voi kehittyä hajottavan valinnan seurauksena osapopulaatioita, jotka alkavat kukin sopeutua omaan ympäristöönsä.
---> osapopulaatioiden geenikoostumus muuttuu erilaiseksi
---> kehittyvät ensin aluperäisen lajin alalajeiksi, sitten omaksi lajikseen
- Sopeutumislevittäytyminen edellyttää avainsopeutumisen kehittymistä. Esim. lintujen sopeutumislevittäytyminen, tärkein avainsopeutuminen oli lentokyky
- Avainsopeutuminen antaa lajille tai jollekin eliöryhmälle valintaedun ja edistää näin sen levittäytymistä laajalle alueelle tehokkaasti
- Sopeutumislevittäytymisen alkamiseen tarvitaan usein suuria ilmaston- ja ympäristönmuutoksia. Myös edeltävien eliöryhmien sukupuutto tai lajin siirtyminen uusille alueille tai uusiin ekologisiin lokeroihin voi aloittaa sopeutumislevittäytymisen.
Charles Darwin
- Charles Darwin ja Alferd Wallace julkistivat teorian biologisesta evoluutiosta v. 1858
- Darwinin ja Wallacen evoluutiokäsityksen ydin oli, että elämällä on yhteinen alkuperä ja että myös ihminen on kehittynyt vähitellen alemmista selkärankaisista luonnonvalinnan kautta
- Evoluutioteoria pohjautuu Darwinin tutkimusmatkoillaan tekemiinsä monipuolisiin fossiililöytöihin, havaintoihin ja näistä tehtyihin tutkimistuloksiin.
- Teorian ydinajatus on, että kelpoisimmat yksilöt säilyvät elossa luonnon kovassa olemassaolon taistelussa
Darwinin polveutumisoppia ja luonnonvalinnan periaatetta on täydenetty biologisen tutkimuksen tuottamilla uusilla perinnöllisyystieteen, paleontologian ja ekologian tiedoilla
- Nykyisen tietämyksen mukaan evoluutio perustuu lisääntymiseen, ominaisuuksien periytymiseen, muunteluun, kilpailuun, valintaan, isolaatioon ja sattumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti