- Sienten evoluutio liittyy maakasvien evoluutioon, koska useat sienet toimivat yhteistyössä jonkin kasvin kanssa.
- Ensimmäiset varsinaiset maakasvit, sanikkaiset, kehittyivät 400 miljoonaa vuotta sitten.
Veden siirtyminen maasta kasvin sisälle
1. Maakasveilla on juurissa juurikarvoja, joiden avulla vettä saa laajemmalta alueelta. Kosteutuksen lisäksi kasvi saa veden avulla tarvittavat ravinteet. Vesi siirtyy maaperästä kasviin, koska maaperän vedessä oleva liuos on laimeampi kuin kasvin sisällä oleva liuos.
2. Vesi siirtyy juuressa sisemmäksi solu solulta laimeammasta liuoksesta väkevämpään liuokseen.
3. Juuren keskiosassa alkaa putkilokasveilla johtosolukko, jossa on aineiden kuljetukseen erikoistuneita johtojänteitä. Mikroskoopilla tarkastaltaessa voidaan erottaa puuosa ja nilaosa.
4. Vesi ja ravinteet kulkevat puuosan putkiloissa ja fotosynteesissä syntyneet tuotteet nilaosan siiviläputkissa. Lehdissä putkilot jatkuvat lehtisuonina, joista vesi siirtyy yhteyttämissolukon hiukkasiin.
5. Suurin osa kasvin ottamasta vedestä haihtuu lehden alapinnalla sijaitsevien ilmarakojen kautta. Haihtumisimu saa yhdessä vesimolekyylien välisen vetovoiman kanssa veden nousemaan versossa ylöspäin.
(vesimolekyylien välinen molekyylijono ***** kun yksi vesimolekyyli haihtuu tulee tilalle maasta yksi molekyyli juuriin *-->**** -->*)
- Ensimmäiset maaeläimet olivat selkärangattomia niveljalkaisia. Vanhimmat selkärankaisten eläinten fossiilit ovat 360 miljoonaa vuotta vanhoja sammakkoeläinten fossiileja.
- Sammakkoeläimet kehityivät seuraavan 150 miljoonan vuoden aikana monimuotoinen ryhmä, johon kuului kasvissyöjiä ja petoja.
- 250 miljoonaa vuotta sitten maapallon ilmasto kuivui, jonka seurauksena luonnonvalinta suosi uusia eliöryhmiä. ---> sammakkoeläimistä kehittyi matelijoita, jotka olivat ensimmäisiä täysin maaelämään sopeutuneita selkärankaisija.
- Matelijat selviytyivät, koska niiden iho kesti paremmin kuivuutta, verenkierto- ja hengityselimet olivat kehittyneemmät ja niiden raajat ja tukiranka olivat sopeutuneet maaelämään sammakkoeläimiä paremmin.
- Tärkein muutos oli sisäinen siitos ja munimisen kehittyminen.
- Samaan aikaan matelijoiden kehityksen kanssa kehittyivät myöskin paljassiemeniset kasvit, joihin kuuluu mm. havupuita ja käpypalmuja.- Paljassiemenisten kasvien kilpailuvalttina oli veden tarvitsemattomuus ja siitepöly. Siitepölyn ansioista paljassiemeniset sopeutuivat myös kuiviin alueisiin, mikä auttoi lehtien muuttumista pieniksi ja vahapeitteisiksi.
- Samaan aikaan kun kun maapalloa hallitsivat matelijat, hirmuliskot ja paljassiemmeniset kasvit alkoivat kehittyä nykyiset maapallon valtiaat.
- 65 miljoonaa vuotta sitten maapallon lämpötila laski meteoriitin tormäyksen takia Tästä syystä hiruliskot hävisivät, mutta jotkut paljassiemeniset kasvit sopeutuivat lämpötilan muutokseen.
- Hirmuliskojen hävittyä alkoi nisäkkäiden, lintujen ja koppisimenisten nopea evoluutio. ---> alkunisäkkäät kehittyivät kolmeen suuntaan: nokkaeläimiksi, pussieläimiksi ja istukallisiksi eliöiksi.
- Pussieeläiet eivät menestyneet kilpailussa yhtä hyvin kuin istukalliset nisäkkäät, koska pussieläimen poikanen ei kehity kokonaan kohdussa vaan ryömii emonsa vatsapussiin imemään ravintoa nisästä.
- Istukalliset eliöt kehittyvät emonsa kohdussa ja saavat ravintoa emoltaan istukan kautta. Syntymän jälkeen poikasista huolehditaan hyvin ja emo huolehtii niiden ravinnonsaannista imettämällä. Kaikki nisäkkäät ovat tasalämpöisiä
- Matelijoista kehittyi myös linnut, joiden rakenteessa tapahtui editysaskel: eturaajat olivat muuttuneet höyhenpeitteisksi siiviksi ja luusto oli keventynyt.
-Linnut ovat myös tasalämpöisiä ja hedelmitys tapahtuu sisäisesti.
- Nisäkkäät, linnut ja koppisiemeniset valtasivat matelijoilta ja paljassiemenisiltä vapautuneet ekologiset lokerot ja ovat nykyään sopeutuneet ja levittäytyneet ympäri maailmaa.
- Nisäkkäistä kehittyi 20 eri lahkoa eri puolille maailma, joista suurimman muodostaa jyrsijöiden lahko.
- Ihminen ja simpanssi alkoivat kehittyä samasta kantaisästä 50 miljoonaa vuotta sitten. Kehitys lähti kuitenkin kulkemaan eri suuntiin 7 miljoonaa vuotta sitten.. Ihmisen kehityslinja johti nykyihmisen syntyyn 200 000 vuotta sitten Afrikassa.
- Kaikissa eliöissä on isäntägeenejä, jotka säätelevät muiden geenejen toimintaa yksilönkehityksen aikana.
- Isäntägeenissä tapahtuneet mutaatiot voivat johtaa isoihin rakenteellisiin muutoksiin. Esimerkkinä tästä on hybteisten kehitys: isäntägeenissä tapahtuneen mutaation takia äyriäismäisestä eläimestä muodostui jalkojen vähenemisen ansiosta hyönteinen
- Kambrikauden räjähdysmainen eliölajien lisääntyminen johtui todennäköisesti siitä, että isäntägeenit monistuivat, jolloin perinnöllistä muuntelua tapahtui vielä enemmän ja valinnan käyttöön tuli enemmän materiaalia.
- Maapallon koko historian ajan on tapahtunut ainakin kaksitoista massasukupuuttoa, joista viisi on ollut erityisen suurta
- Massasukupuutoille on esitetty neljä todennäköistä syytä:
1. Merenpinnan korkeuden muutokset. Vaikuttivat erityisesti silloin kun suuri osa elämästä sijoittui meren mataliin osiin. Muutoksiin saattoi sisältyä myös happi- tai suolapitoisuuden muutoksia
2. Ilmastonmuutosket. Maapallon mantereiden liikkumisesta seurasi jääkausia, lisääntyneitä sateita ja kuivuutta. Ilmeisesti mannerliikunnoista johtuvat ilmastonmuutokset ovat vaikuttaneet kaikkiin massasukupuuttoihin.
3. Tulivuorenpurkaukset. Tulivuorenpurkauksista syntyneet pöly- ja kaasupilvet ovat muodostaneet happamia sateita ja muuttaneet lämpötiloja.
4. Meteoriittiin törmääminen. Suuren meteoriitin törmätessä maapalloon, syntyy valtaisia hyökyaaltoja, maanjäristyksiä, tulipaloja ja happosateita, joiden seurauksena ilman lämpötila muuttuu radikaalisti.
- Massasukupuutot ovat tyhjentäneet ekologisia lokeroita, mikä on puolestaan synnyttänyt uusia eliöryhmiä. Uusien eliöryhmien edustajia on usein vähän, mutta niiden määrä kasvaa räjähdysmaisesti sopeutumislevittäytymisen alkamisen myötä.
- Maapallon eliöiden monimuotoisuus on tällä hetkellä todennäköisesti suurimmillaan, sillä mantereet ovat erillään toisistaan, ja tarjoavat siten paljon erilaisia elinympäristöjä.
- Kuudes massasukupuutto on menossa parhaillaan. Sukupuutto on ihmisen toiminnan aiheuttama ja on laajempi ja nopeampi kuin mikään edellinen massasukupuutto.
Dinosaurukset hävisivät todennäköisesti meteoriitin aiheuttaman massasukupuuton seurauksena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti