-1700-luvulla ruotsalainen Carl von Linnén kehitti eliöiden tieteellisen luokittelujärjestelmän, joka on hierarkkinen.
- Luokittelussa ne, jotka voivat lisääntyä keskenään ja joiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä kuuluvat samaan lajiin. Samaan sukuun kuuluvat lajit, jotka muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan.
- Jokaisella lajilla on oma kaksiosainen tieteellinen nimi, joka on latinaksi. Tieteellisessä nimessä ensimmäinen osa kertoo lajin ja toinen osa mihin sukuun laji kuuluu.
- Eliöt jaetaan solurakenteensa perusteella joko esitumallisiin tai tumallisiin eliöihin.
- Esitumalliset jaetaan arkkeihin ja bakteereihin, tumalliset alkuelöihin, kasveihin, sieniin ja eläimiin.
- Elämän alkaessa maapallolla aluksi oli vain arkkeja ja bakteereja
- Arkit muistuttavat enemmän tumallisia eliöitä kuin bakteereja. lisäksi ne pystyvät selviämään vaikeissakin olosuhteissa eimerkiksi kuumissa lähteissä ja suolajärvissä
- Bakteerit ovat monimuotoinen ryhmä. Syanobakteerit, joita kutsutaan sinileviksi pystyvät yhteyttämään. Bakteerit toimivat luonnossa hajottajina ja niillä on iso merkitys luonnon kiertokulun toiminnassa ekosysteemissä. Useat bakteerit ovat kuitenkin taudinaiheuttajia tai loisia ja ne pystyvät selviytymään hankalissakin olosuhteissa muuttumalla lepoitiöiksi. Lepoitiöt voivat säilyä vuosikymmeniä ja aloittaa kasvun uudelleen sopivassa ympäristössä.
- Alkueliöt koostuvat usien tumallisista eliöistä, jotka eivät kuitenkaan ole kasveja , sieniä tai eläimiä. Luokittelu kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Alkueiliöihin kuuluu sekä omavaraisia, että toisenvaraisia eliöitä, yhteistä näille on että ne elävät kosteassa ympäristössä.
- Omavaraisiin elöihin kuuluvat yksi- ja monisoluiset levät, jotka yheyttävät. Monisoluisia leviä kutsutaan sekovartisiksi, koska niistä voi erottaa kasvin osia. Koska monisoluisten levien ominaisuudet ovat niin erilaisia verrattuna kasveihin luokitellaan ne erikseen.
- Toisenvaraisiin alkueliöihin kuuluu alkueläimet ja monisoluiset limasienet. Monet alkueläimet ovat taudinaiheuttajia.
- Kasvikuntaan kuuluvat sammalet, sanikkaiset ja siemenkasvit, näistä siemenkasvit jaetaan vielä paljasseimenisiin ja koppisiemenisiin.
- Siemenkasvit lisääntyvät pääasiassa suvullisesti, mutta ne voivat lisääntyä myös suvuttomasti rönsyjen, juurimukuloiden ja pistokkaiden avulla.
- Sammalet ja sanikkaat lisääntyvät tyypillisesti vuorotellen suvullisesti ja suvuttomasti
- Kasvien eri osilla on omat tehtävänsä, keskenään samantyyppiset solut muodostavat solukoita joita on yleensä kuudentyyppisiä: kasvu-, tuki-, johto-, pinta-, erite- ja perussolukkoja.
- Kasvivolun soluseinä on muodostunut pääosin selluloosasta ja kasvisolun elintoimintoja säätelelvät pääasiassa kasvihormonit. Kasvit ovat yleensä omavaraisia, koska ne yhteyttävät.
- Sienisolujen soluseinä on tavallisesti kitiiniä.
- Sienet eivät yhteytä, joten ne eivät ole omavaraisia.
- Suurin osa sienistä on mikrosieniä, jotka eivät erotu paljaalla silmällä.
- Sieni koostuu ohuista sienirihmastoista. Sienirihmasto tuottaa itiöemän eli sienen. Sienet lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla.
- Sienet saavat ravintoa hajottamalla kuolleita eliöitä, loisimalla tai elämällä mutualisestisessa eli molempia osapuolia hyödyttävässä suhteessa jonkun muun eliön kanssa esim. männyn.
- Jäkälät ovat sieniä, jotka elävät mutulisestisessa suhteessa jonkin levän kanssa.
- Virukset ovat pienempiä kuin bakteerit. Niiden sisällä on geenejä ja niissä on samoja kemiallisia yhdisteitä kuin eliöissä. Virukset eivät kuitenkaan ole eliöitä, koska niillä ei ole aineenvaihduntaa tai solurakennetta. Useimmat virukset aiheuttavat isännälleen tauteja
- Yleensä eläimet ovat sukua toisilleen jos niiden rakenne, käyttäytyminen ja ominaisuudet muistuttavat toisiaan. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa esim. linnut ja perhoset
- Yhtäläisyydet yksilönkehityksessä kertovat eliöryhmien sukulaisuudesta.
- solujen perinnöllistä informaatioita kertova molekyyli eli DNA auttaa eri lajien selvityksessä. Mitä enemmän DNA:n rakenne muistuttaa kahden lajin välillä toisistaan, sitä läheisempää sukua ne ovat toisilleen.
- Solun kaikki proteiinit syntyvät DNA:n ohjeen mukaan. Proteenit muodostuvat aminohapoista, koska DNA on eri lajeilla erilainen on myös aminohappojärjestys toisenlainen.
- Molekyylien lisäksi voidaan verrata solujen kromosomeja. Jokaisella lajilla on oma kromosomimäärä. Ihmisellä se on 46.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti