ALUEEN LAJIEN POPULAATIOT MUODOSTAVAT ELIÖYHTEISÖN

- Kilpailua esiintyy sekä saman lajin yksilöiden välillä populaation sisällä (lajinsisäinen kilpailu) että eri lajien välill (lajienvälinen kilpailu)

- Lajienvälistä kilpailua syntyy, kun kaksi tai useampia lajeja käyttää yhteistä ympäristön resurssia, esim. samaa ravintoa.

- Lajeista kilpailukykyisempi on se jonka populaatiot pysyvät elinvoimaisempina ja lisääntyvät tehokkaammin.

- Eläimet kilpailevat ravinnosta, kasvit tilasta, valosta, vedestä ja ravinnosta

- Kasvien kilpailussa vahvimmilla on kasvilajit, jotka selviytyvät pienemmällä valo- tai ravinnemäärällä.

- Eläinten kilpailussa vahvempi voittaa ja heikompi joutuu muuttamaan toiselle alueelle tai etsimään muuta ravintoa.

- Mitä enemmän lajien ekolokerot muistuttavat toisiaan sitä voimakkaampaa kilpailu on. Jos kahden lajin ekolokerot muistuttavat paljon toisiaan voi seurauksena olla syrjäyttävä kilpailu, jossa vahvempi laji syrjäyttää heikomman.

- Lajien evoluution aikana tapahtunut kilpailu on voinut johtaa myös pysyviin rakenteellisiin muutoksiin ja sopeutumiin.

- Kasvit ovat eliöyhteisössä omavaraisia koska ne pystyvät yhteyttämään, eläimet ja sienet ovat toisenvaraisia, koska eivät pysty yhteyttämään.

- Laidunnuksessa kasvinsyöjä syö kasvista vain osan, joten se ei kuole ja pystyy jatkamaan kasvuaan. Elinalueen kasveja syövät eliöt eivät siis kuluta kaikkea syötäväksi kelpaavaa. Tästä syystä johtuen kasveja on biomassalla eli eloperäisen aineen määrällä mitattuna tavallisesti monin kertainen määrä

- Peto on eläin, joka tappaa toisen eläimen saadakseen ravintoa. Osa pedoista käyttää ravinnokseen 
vain yhtä saaliseläintä, osa taas on yleispetoja.

- Jos peto saalistaa vain yhtä saaliseläintä, vaikuttaa saaliseläimen lajitiheys myös pedon lajitiheyteen, Jos jonain vuonna on vähän tiettyä saaliseläintä on myös vähän petoa, joka metsästää tätä saaliseläintä.

- Loisuhde on kahden lajin välinen suhde, jossa toinen laji (loinen) elää toisen lajin (isännän) kustannuksella. Tyypillistä suhteelle on se, ettei isäntä kuole (ainakaan pian) vaan loinen ehtii saamansa energian voimin lisääntyä ja tuottaa uuden sukupolven. Loiset voivat isäntänsä pinnalla tai sisällä ja isäntänä voi olla mikä tahansa eliö.

- Symbioosi tarkoittaa lajien elämistä kiinteässä vurorvaikutuksessa toinen toistensa kanssa jopa niin, että toinen elää toisen sisällä.

- Jos suhde hyödyttää molempia lajeja puhutaan mutualismista. Mutualismi voi olla ehdollista tai ehdotonta. Ehdollisessa mutualismissa lajit voivat elää itsenäisestikin, ehdottomassa mutualismi on jommankumman tai molempien elinehto.

- Suhteesta voi olla hyötyä myös pelkästään toiselle osapuolelle. tällöin hyödyntävää osapuolta kutsutaan pöytävieraaksi. Pöytävieras on isäntälajin kannalta harmiton tai yhdentekevä laji, joka elää tämän kustannuksella.

- Osa eliöistä saa energiansa hajoittamalla kuolleita eliöitä. Hajottajiin, jotka syövät raatoja kuuluu nisäkkäitä, lintuja ja erityisen paljon selkärangattomia.

- Lopullisen työn ja suurimman osan hajotuksesta tekevät pienet maaperäeliöt mm. madot, pineeliöt, bakteerit ja sienet. Hajottajien toiminnan ansiosta eloperäisessä aineessa olevat ravinteet palaavat epäorgaanisessa järjestyksessä takaisin kasvien käyttöön.

- Lajit kehittyvät ja sopeutuvat ympäristöönsä ollen riippuvaisia toisistaan, Tästä syystä yhdessä lajissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat uihinkin lajeihin.

- Ilmiötä, jossa kahden tai useamman eliön evoluution on tapahtunut kiinteässä vuorovaikutuksessa kutsutaan rinnakkais- eli koevoluutioksi.

- Niin kasvinsyöjille, pedoille kuin lisillekkin on hyödyksi, etteivät ne kuluta saalis- tai isäntälajiensa kantaa loppuun.